Kalliot ja boulderit kutsuvat

Kalliot ja boulderit kutsuvat - ulkokiipeilykausi on jälleen käynnissä

Ulkokiipeilystä innostuneille kevät avaa mahdollisuuden viettää liikunnallisia päiviä luonnon keskellä, kun kalliot ja ulkoboulderit ilmestyvät esiin lumikerroksen alta.

Ulkoboulderoinnissa kiivetään vain muutaman metrin korkuisilla kivilohkareilla tai kallioilla. Turvallisuudesta vastaa kiipeilijän alla odottava patja eli pädi, eikä köysiä käytetä lainkaan. Juuri vättämättömien varusteiden pienen määrän vuoksi boulderointi on monille luontainen tapa aloittaa kiipeilyharrastus. Pädin lisäksi mukaan tarvitsee lähinnä kiipeilykengät ja käsiin taputeltavaa magnesimkarbonaattia eli “mankkaa”.

Boulderoinnin aloittaminen ei vaadi sen suurempia erikoistaitoja.
Siinä missä köysikiipeilyssä täytyy osata vähintään varmistamistekniikka, voi boulderoinnin pariin hypätä ilman aiempaa kokemusta.

Sopivia kiipeilykohteita voi etsiä esimerkiksi 27Crags-nimisestä sovelluksesta, joka on saatavilla Android- ja iOS -puhelimiin. Suomessa kiipeilyratojen vaikeustasot eli “greidit” käyttävät Ranskasta tuttua asteikkoa, joka alkaa kolmosesta. Mitä korkeampi numero, sitä korkeampi on radan vaikeustaso. Sisäkiipeilystä ulkokiipeilyyn siirtyvien kannattaa kuitenkin huomata, että ulkona greidit ovat yleensä haastavampia kuin sisällä, vaikka numeroarvo olisikin sama.

Mikäli haluaa kiivetä bouldereita pidempiä reittejä, kannattaa tutustua köysikiipeilyn maailmaan. Yläköysikiipeilyssä köysi kulkee varmistajan kiipeilyvaljaisiin kiinnitettävästä varmistuslaitteesta kiipeilyreitin yläpäässä sijaitsevaan ankkuriin, ja siitä kiipeilijän valjaisiin. Yläköysikiipeily on hyvin turvallista, eikä varmistettu kiipeilijä putoa vapaata pudotusta käytännössä lainkaan, koska varmistuspiste on aina kiipeilijän yläpuolella.

Köysikiipeilyyn tarvitaan kenkien lisäksi myös kiipeilyvaljaat, sekä niihin kiinnitettävä varmistuslaite, jolla hallitaan köyden kulkua. Varmistamisen oppimiseksi ja kiipeilyn turvallisuuden takaamiseksi tulee käydä kurssi, joita järjestävät esimerkiksi kiipeilyseurat ja kiipeilykeskukset.

Kalliokiipeilyä varten tulee osata myös muutamia muita tekniikoita, kuten ankkurien rakentaminen ja laskeutuminen, joita varten on hyvä käydä kalliokiipeilykurssi. Jo pelkällä varmistusosaamisella voi kuitenkin lähteä kokeilemaan ulkokiipeilyä kokeneempien kiipeilijöiden kanssa.

Yläköysikiipeilystä siirrytään usein kiipeilyharrastuksen edetessä alaköysikiipeilyyn eli liidaamiseen. Siinä kiipeilijä vetää köyttä perässään, ja kiinnittää eli klippaa sen reitillä roikkuviin sulkurenkaisiin. Liidaaminen vaatii jälleen uusia taitoja, jotka voi oppia aiheelle omistetulla kurssilla.

Liidaaminen on yläköysikiipeilyä haastavampaa ja jännittävämpää, ja siksi monien kiipeilijöiden suosima kiipeilymuoto. Koska varmistuspisteiden välillä on matkaa ja klippaus tehdään pääsääntöisesti lantion korkeudelta, on kiipeilijä suurimman osan ajasta varmistuspisteen yläpuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että tippuva kiipeilijä voi tippua hieman pidemmänkin matkan, kunnes edellinen varmistuspiste katkaisee pudotuksen.

Kiipeilyharrastuksen edetessä kiipeilijä voi edetä myös muihin kiipeilymuotoihin. Esimerkiksi traditionaalisessa eli trädikiipeilyssä kalliolla ei ole lainkaan valmiita varmistuspisteitä, vaan kiipeilijä sijoittaa sopiviin kallionkoloihin kiiloja ja erityisiä epäkeskovarmistuslaitteita, eli camuja. Köysi ohjataan kulkemaan näiden varmistusten kautta sitä mukaan, kun kiipeäminen etenee.

Kiipeilyvarusteet kuntoon

Tiukasti istuvat ja omaan jalkaan sopivat kiipeilykengät parantavat kiipeilysuoritusta merkittävästi. Tarjolla on useita erilaisia kenkämalleja, jotka soveltuvat eri tilanteisiin. Esimerkiksi aggressiivisesti muotoillut La Sportivan Miura VS:t sekä Tenaya Iatit soveltuvat hyvin teknisille reiteille.

Yleiskenkää etsivälle klassikon maineesta nauttiva Five Ten Anasazi käy lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tasaisen pohjansa vuoksi kenkä on myös kohtalaisen mukava jalassa. Myös La Sportiva Katana on loistava valinta yleiskengäksi.

Boulderoinnissa hyvä pädi on tärkeä turvallisuustekijä. Esimerkiksi Petzl Cirro Maxi Crash Pad on suurikokoinen ja saranaton pädivaihtoehto, jonka kantamismukavuuteen on panostettu runsaasti.

Varmistuslaitteiden puolesta kalliokiipeilijälle sopii hyvin Guide-mallinen ATC, jonka avulla voi varmistaa perässä seuraavaa kiipeilijää ylhäältä päin. Petzl GriGrin kaltainen automaattinen varmistuslaite lisää käyttömukavuutta ja turvallisuutta erityisesti haastavia reittejä harjoiteltaessa.

Kallioilla köysikiipeily on mukavampaa laadukkaissa valjaissa. Esimerkiksi Petzl Coraxit tarjoavat kohtuuhintaisen vaihtoehdon, kun taas Petzl Sittat ovat erittäin keveä vaihtoehto vaativalle käyttäjälle.

Valjaiden lisäksi myös köysi on oleellinen varuste. Kalliokiipeilyyn kannattaa valita kuivakäsitelty ja kulutusta kestävä köysi. Eräs tällainen vaihtoehto on Mammut 9.5 Crag Dry Rope. Kalliokiipeilijän ei tule unohtaa myöskään kiipeilykypärää.

Trädikiipeilijöiden rackia voi aina täydentää uusilla camuilla tai kiiloilla. Varusteiden kuljettaminen kalliolle sujuu puolestaan helpommin laadukkaan kiipeilyrepun kanssa. Esimerkiksi Osprey Mutant on loistava valinta kiipeilyvarusteiden kantamiseen.

Kattavaan kiipeilyvarustevalikoimaamme voi tutustua tarkemmin täällä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös